Minä en edes erityisesti pidä juhlapyhistä, mutta silti on ihan erityistyhmää jäädä yksin kotiin ja töissä käymään kun on juhannus. Emma pääsi Bimbon kanssa pihoille juoksentelemaan ja Jukka kalastamaan. Minä 'pääsen' töihin.

Mutta minäpäs olenkin ollut reipas. Eilen tehtiin Emman kanssa pitkä rauhallinen kävelylenkki ja tokoiltiin pikkusen lenkin ohessa. Illalla menin sen kanssa vielä metsään jossa se juoksi kuin heikkopäinen ihan itsekseen. Eipä ollakaan viimeaikoina tehty paljon metsälenkkejä kahdestaan. Porukalla on yleensä mukavampaa ja Emma tykkää juosta sen koirakavereiden kanssa. Oli mukavaa katsella koiran riemua ja kuunnella metsän ääniä (tosin tien äänetkin kuului vähän turhan selvästi). Metsälenkin päätteeksi tein Emmalle vielä aamuksi lyhyen verijäljen ennen kuin lähdin hakemaan Jukkaa veneeltä kalastusreissulta. Juotiin rannassa juhannussiiderit ja tultiin vielä yöllä kotiin saunomaan.

Tänään käytiin ajamassa eilen tehty jälki. Hienosti meni, koira oli intoa täynnä ja kaadosta ylpeä. (Kaatona oli pupu ja extrapalkaksi jäljen päähän säästetty aamiainen, eli broilerinkauloja tällä kertaa.)

Illalla pitää vääntäytyä töihin. Eipähän ehdi paljon menetettyä juhannustakaan jäädä suremaan kun töitä on 18-03, heti herättyä iltaan 14-22, aamu 7-14 ja samana iltana 22-07. Siitä kun selviää niin onkin jo maanantaiaamu ja juhannus ohi.

Toivottavasti kaikilla muilla on mukavampi juhannus. Vihreitä koivuja, saunavastoja, kärpäsiä ja mukavaa yötöntä yötä ystäväiset!