Lääkäri ei tietääkseni tehnyt mitään diagnoosia josta olisin tullut ainakaan itse tietoiseksi, mutta ruuttasi lihaksen turvoksiin kotisonia. Jatkettiin sitten niiden reseptien kimpussa ja kun tuli valmista, nousin tietysti ylös lähteäkseni kotiin potemaan. Lääkäri oli kuitenkin "unohtanut" mainita että kortisonin seassa on puuduttavia aineita ja koska lonkka oli nyt puutunut, se tietenkin petti alta sillä seurauksella että rymähdin pitkin pituuttani ja nyt on kylkikin kipeä. Ja se lonkka huomattavasti entistä kipeämpi. Illalla lonkka tuntui joiltain osin ihan halvaantuneelta, mutta aamuun mennessä sen liikuntakyky on palautunut ja jäljellä enää särky. Koko illan oli vähän ihmeellinen olo, johtuiko sitten kivusta vai siitä lääkkeestä, en tiedä, mutta nyt olen kai toipumaan päin. Toivottavasti kortisoni vie vaivan pois, mitä sitten ikinä onkaan.
Lääkäri heitti ilmoille myöskin sellaisen uhkakuvan, että migreenin estolääkkeenä käyttämäni epilepsialääke saattaisi aiheuttaa näitä nivelkipuja (lonkka, ranne..). Siinäpä sitä sitten ollaankin jos taas pitää vaihtaa lääke ja aloittaa kokeilut alusta. Toivottavasti se nyt on jotain muuta.
Ja koska nuo piskit on nyt niin iso osa elämää niin vaihdetaanpa sitten taas aihetta ja tehdään tästä taas koirablogi. Jessus että on pinna palanut tänään monta kertaa siivotessa. Kaksi koiraa jotka molemmat arastelee vähän imuria, mutta ovat kuitenkin sen verran uhmakkaita, että ovat päättäneet pikku pelosta huolimatta taltuttaa sen hyökkäilemällä, näykkimällä ja haukkumalla... Ihanaa. Mopille sama käsittely. Ei kun menon yltyessä sitten aina toinen häkkiin ja toinen boksiin ja parin minuutin päästä uusi yritys. Lopulta sain siivota viimeiset paikat ihan rauhassa :-). Siivoaminen olikin sitten niin rankkaa puuhaa että lopulta tuli väsy.
Olisko tää nyt sitten koiraumpisolmu?!
Kommentit