Käytiin Emman kanssa piiiitkällä lenkillä illalla, hölkäten! Nyt on niin hyvä olo kun oli illalla reipas, kipeistä reisistä ja pohkeista huolimatta. En tajua miten mun loistokuntoiset ketarat ei kestä parin tunnin hölkkäämistä. Arrgh. Ilmeisesti perus kävelylenkit Emman kanssa on nostaneet peruskuntoa kuitenkin sen verran että nyt pitkä lenkkikin sujuu hölkäten paljon paremmin kuin vuosi sitten. Pystyin jopa hengittämään koko matkan!

Lisäbonuksia lenkillä oli paljon. Koira väsyi (!!!!) kun sai vetää, ravata ja laukata. Maisemat oli taas muuttuneet viikossa kun kevät etenee. Halimajärven kohdalla oli tyyntä, rauhallista ja linnut lauloivat. Pysähdyttiin siinä Emman kanssa juomaan ja ihastelemaan ympäristöä. Kaikki koirien ja pyörien ohitukset sujuu mallikkaasti kun Emmalla on tärkeä "tehtävä" eikä ehdi jäädä riehumaan. Ihanaa.

Tänään ohjelmassa koirakoulua ja kipeiden lihasten venyttelyä sekä Emman lihasten hierontaa. Onkohan valeraskaan koiran hieromisesta muuten mitään haittaa? Sen tiedän että juoksun aikaan se voi lisätä vuotoa.

Emman valeraskaus ei ole edelleenkään mikään ongelma, sillä ei ole paljon pentuja joita se hampaat irvessä suojelisi, mutta kova vimma sillä on rakentaa pesää. Yölläkin piti kerran komentaa se nukkumaan kun rouvan pesänrakennuspuuhat oli niin äänekkäitä että unta häiritsi. Sen täytyy kuopia, kaivaa ja kaapia ja siirrellä peittoja. Pesä pitää rakentaa sängyn reunaan, pyyhkeestä ja patjasta muotoillaan tarkasti pieni kolo jossa koko "pentueen" on hyvä lämmitellä. Ja jos erehtyy käymään jossain muualla välillä, koko pesä pitää rakentaa kohta uudelleen. Yllättävän paljon Emma viihtyykin nyt sängyssään "pesässä". Kyllä äideillä on rankkaa.